Kiiralla tuli torstaina 13 viikkoa ikää täyteen, ja perjantaina oli paino yhtäkkiä humpsahtanut 7 kiloon! Hassua, koska vielä pari päivää sitten se oli 6.4kg.. :) Mutta onhan tuo kasvanut.
Perjantaina haravoin takapihaa, ja Kiira halusi ehdottomasti auttaa. Oli aivan villinä haravan takia, juoksi ympäri pihaa ja haukkui :D Fiksu koira.
Perjantai-iltana vein Kiiran hoitoon Annalle ja Leeville viikonlopuksi, koska itselläni on tänään menoa. Sitten olikin aika outo olo, kun ei tarvinut aamulla herätä aikaisin antamaan ruokaa eikä kukaan roikkunut lahkeessa koko aikaa :) Ikävä siis tuli. Kiira tuntui viihtyvän ihan hyvin, jäi onnessaan järsimään hirvenluunpalasta kun lähdin eikä huomannut mitään. Leevin kanssa touhottivat menemään, ja Kiiraa tympäisi ihan mahdottomasti kun Leevi ei päästänyt sitä maistamaan omaa luutaan. Haukkui ja urisi epäoikeudenmukaiselle tilanteelle :) Mutta sai sitten tosiaan lopulta pikkupalasen luusta ja oli sen kanssa ihan onnellinen.
Todella reippaasti oli Kiira ollut viikonlopun, ekana iltana vähän itkeskellyt mutta kuitenkin rauhoittunut nukkumaan niin, että Anna oli saanut ihan herätellä seuraavana aamuna :) Tosi mahtavaa, että Kiira viihtyi niin hyvin. Kun sunnuntaina kävin hakemassa Kiiran kotia, tuntui että se oli parissa päivässä kasvanut taas (niinkuin varmaan olikin). Hassua miten sitä ei samalla tavalla huomaa jos näkee joka päivä.
Mentiin vielä illalla käymään meillä alkukotona, missä oli taas Inka ärhäkkänä. Tyhmyyksissäni päästin Kiiran liian lähelle, ja Inka räpsäisi sitä tassulla :( Ihan kauhea tilanne, Kiira kiljaisi kauhuissaan ja tuntui ettei itsellä ollut sydänkohtaus kaukana. MINUN VAUVVA ;___; Vasempaan silmään osui, äitin kanssa katsottiin että alaluomeen tai johonkin mutta ei itse silmään. Pieni reppana :( On kyllä saanut syytellä itseään moneen kertaan, että miksi piti päästää niin lähelle. Surkeus sentään.
