Vuosi 2015

Viime vuosi oli aikamoista vuoristorataa. Se alkoi huikeissa tunnelmissa kun Taikasta tuli heti tammikuussa Suomen muotovalio :) Tavoitteet oli korkealla ja vain taivas rajana, mutta ihan ei loppuvuosi mennyt suunnitelmien mukaan.

Sekä Kiira että Taika saivat keväällä rally-tokosta ensimmäiset koulutustunnuksensa ja Kiira nousi agilityssä Marjan ohjastamana hienosti kolmosiin! Kesän lopulla molemmilla oli juoksut ja sitten alkoikin alamäki… Kiira kipeytti itsensä treeneissä ja Taika sairastui, oli nielutulehdusta ja korvatulehdusta ja vaikka mitä. Syksy ravattiin eläinlääkärissä, lähes viikottain.

Syyskuussa huomasin Taikalla ensimmäisen kerran vasemmassa korvalehdessä epätasaisen alueen, joka myöhemmin syksyn mittaan rupeutui ja samanlaisia alueita ilmaantui myös oikeaan korvalehteen ja vaihtelevasti myös vasemmalle. Lokakuussa tytöistä otettiin näytteet ANA- eli tumavasta-ainetutkimusta varten, “kaiken varalta” ja koska Taikan yksi edesmennyt sisko oli autoimmuunisairas (A/M + tollarsjuka). Shokki oli sanoinkuvaamaton kun MOLEMPIEN tulokset tulivat takaisin positiivisina. Taikan näyte oli tutkittu jopa kahdesti, kun sillä ei näytteiden oton aikaan ollut oikeastaan mitään oireita. Kiiralla epäiltiin tollarsjukaa (tollereilla esiintyvä reumaattinen moniniveltulehdus), Taikan kohdalla oireiden perusteella eläinlääkärin kanssa pohdimme SLE:tä (systeeminen lupus erytematosus). Näiden asioiden kanssa tuli koko loppuvuosi taisteltua, ja se on ollut henkisesti todella rankkaa. Onneksi vuoden lopussa asiat kuitenkin tuntuivat kääntyvän vähän parempaan suuntaan.

Viikkoa ennen joulua tytöt steriloitiin ja samalla otettiin myös toiset näytteet ANA-testiin, koska kaikista (mukaanlukien näytteiden tutkija, tyttöjen kasvattaja ja eläinlääkärimme) tuntui niin omituiselta että näin vähäoireisilla koirilla tulokset olivat positiiviset. Viikko sitten jälkitarkastuskäynnillä saatiin nämä toisetkin tulokset: Kiira negatiivinen, Taika edelleen positiivinen. Olo oli to-del-la hämmentynyt. Kiira ei siis olekaan sairas <3 Taikan tilanne onkin sitten kurjempi, näytteiden värjäystulosten perusteella SLE-epäilymme sai vahvistuksen. Tällä viikolla aloitettiin kortisonihoito, kun jo syksyllä ensimmäisen kerran ilmaantunut suun avaamisvaikeus uusiutui :( Nyt pitää vaan toivoa kovasti että päästäisiin mahdollisimman helpolla tämän sairauden kanssa. Edelleenkin kovasti pelottaa että miten tässä käy, mutta olo on kuitenkin jo hitusen toiveikas.

Tytöt joulukuussa

Rallia!

Rally-toko

Uskaltauduin starttaamaan Taikankin kanssa virallisesti rally-tokossa kun meidän “kotihallilla” Taskilassa järjestettiin ALO-luokan koe. Jännitti ihan hirveästi etukäteen ja monet painajaisetkin ehdin aiheeseen liittyen nähdä, ne muutamat treenit mitä ehdittiin ottaa alle kun eivät kovin kaksisesti menneet, varsinkaan Kiiran osalta. Kiiran kanssahan me startattiin jo viime kesänä ja saatiin silloin kivasti 88/100 pistettä ja ensimmäinen hyväksytty tulos, sen jälkeen meillä olisi ollut yhdelle viikonlopulle 2 koepaikkaa mutta jouduin perumaan osallistumisen oman sairastumiseni takia ja harmitti ihan +666. Kiiralla on ollut vähän kaiken suhteen melkoista evvk-asennetta viime aikoina, joten olin ihan varma että tämä koeilmoittautuminen oli maaliman huonoin idea. Onneksi sain hyviä vinkkejä kiinnostuksen herättelyyn, joten taskussa oli sitten pussillinen pekonia jossa ihanasti marinoin käteni ennen omaa suoritusvuoroa – yllättäin se tuntui toimivan ja saatiin Kiiralle 86/100 pistettä! Vähän jäi kaivelemaan oma mokailuni radalla, jos olisin uusinut yhden kyltin oltaisiin säästetty 7 pistettä. Mutta saatiin kuitenkin toinen hyväksytty tulos, joten ei haittaa.

Taikan suhteen mulla oli aika suuret odotukset, kun treenit sen kanssa on sujuneet niin lupaavasti. Vissiin taas oma jännittäminen kostautui, olis pitänyt luottaa enemmän siihen että kyllä se koira osaa. Saatiin aika ropisemalla 1 pisteen virheitä siitä että Taika tökki kuonollaan mun kättä kun pidin sitä nyrkissä, ja tuo tökkiminen oli kuulemma niin häiritsevää että menetettiin 2 pistettä vielä kokonaisvaikutelmastakin. HÖH. Saatiin kyllä vasta samasta asiasta myös tokokurssilla palautetta, että pitäis nyt keskittyä kitkemään tuo kuonolla tökkiminen seuraamisesta pois. Joka tapauksessa Taikakin sai radalta 82/100 pistettä eli sillekin tuli ensimmäinen hyväksytty tulos, hurraa! Viikon päästä ollaan menossa OKK:n rallykokeeseen molempien kanssa, järjestävät kahden radan kokeen ja vielä ootellaan mahtuisko Taika varasijalta toisellekin radalle. Kiiralla on mahdollisuudet luokkanousuun ja jos kaikki menee nappiin, Taikalla on myös :)

Linkki Kiiran arvosteluun
Linkki Taikan arvosteluun

Rallikoirat hallilla

Taikasta Suomen muotovalio

taika_2v_mva

Taika valioitui viikko sitten Kajaanin KV-näyttelyssä! :)
Linkki arvosteluun

Missä me ollaan ja oonks mäkin siellä?

Heipparallaa, elossa ollaan! Jotenkin kummasti vaan on taas jäänyt blogi hyllylle pölyttymään, köh. Olihan mulla tuossa keväällä jo useampikin postaus koneella valmiiksi (tai ainakin osittain) kirjoitettuna, mutta kun en tajunnut varautua ja esim. kirjoitella suoraan tänne blogiin draftiksi niitä niin nehän meni sen siliän tien kun läppäri sanoi sopimuksensa irti ja kuoli käsiin. Meni aika paljon kaikkea muutakin kivaa ja/tai tärkeää siinä samalla, niinku esim. tammikuulta kaverin ottamat aivan ihanat kuvat Kiirasta, joita ei ollut (alkuperäisessä koossa tahi laadussa) tallessa missään muualla :( Voi kunpa olisin tiennyt. Nyyh.

*pieni hiljainen hetki*

Mutta minkäs teet. Tarkoituksena olis koittaa takautuvasti vähän kuroa umpeen tätä vuotta alkaen tuolta huhtikuun alusta, onneksi omin käsin otetut kuvat oli sentään vielä kameran muistikortilla jemmassa (huraa joskus on näköjään hyvä juttu olla laiska), joten niistä joitamia tulee varmaankin tänne sitten postailtua. Lisäilin Taikasta uuden kasvukuvan, neiti on jo ihan iso. Ja niin kaunis <3 Ollaan viikon päästä menossa mätsäriin taas harjoittelemaan näyttelyhommia, kun innostuksissani ilmoitin Taikan Kajaanin tamminäyttelyyn jo monta kuukautta sitten. Jännittävää. Meidän syksyn aktiviteetteihin on kuulunut myös tokoilu (oon aivan monttu auki miten nopeasti penska on oppinut seuraamisen alkeet, mitä on tämä, voiko tää olla näin helppoa?), rally-tokoilu (ehdittiin käydä jopa 2 kertaa ennenkuin Taika aloitti juoksut) ja eläinlääkärillä juokseminen. Viikko juoksujen alkamisen jälkeen Taika alkoi nimittäin köhiskellä/kakoa kurkkuaan, mutta se ei sitten mennytkään ohi. Kahdesti on käyty verikokeissa ja keuhkoröntgenissä ja antibioottejakin syöty yli kuukausi. Ja siihen lisäksi vielä parit matokuurit. Mutta nyt on ollut köhimätöntä aikaa jo kohta 3 viikkoa, joten voinemme ehkä iloita varovaisesti siitä että mitä-se-sitten-olikin on mennyt ohi. Joulukuun lopussa pitää kuitenkin mennä vielä käymään kontrolliverikokeissa, koska näissä aiemmissa oli eosinofiiliarvot koholla.

Kiiran kanssa on hölläilty ja pidetty tarkoituksella taukoa agilitystä, koska hänen korkeutensa ei lajista tuntunut kesälläkään kovasti perustavan. Sen sijaan ollaan kuljettu rally-tokossa ja siellä on ollut aivan hirmukivaa. Odottelen intopiukassa lajin virallistumista että päästään kokeisiin, Oulun seudulla ei ehdi ennen toukokuuta olla niin montaa epävirallista koetta että kannattaisi niihin osallistua, koska vain luokkanousutulokset siirtyvät Koiranettiin. Ja oishan se kiva että siellä näkyis ne kaikki. Kiira on niin huippu että kunhan saan omat käpäläni pidettyä kurissa ja pääni kasassa, niin saadaan varmaan alokasluokka aika samantien taputeltua alta pois. Tosin ehkä pitäis harjoitella myös ilman nakkeja, sitähän ei tiiä alkaako se ilman niitä millekään! Mutta reeneissä on ollut kivaa, ja sitä lähin hakemaankin, joten siltä osin syksyn tavoitteet on hyvinkin saavutettu jo.

Laitetaanpa loppuun vielä mielenvirkistyskuva Taikasta, kun se on NIIN KAUNIS (ahhaha)

Nuuskamuikkunen

Pääsiäispuuhia

Tänään käytiin ekaa kertaa metsälenkillä niin että Taikakin oli mukana! Hienosti jaksoi, tosin ei me pitkää lenkkiä tehty ees. Ja väsy taisi yllättää, on aika hiljaa nukkunut sohvan alla sen jälkeen kun kotiuduttiin :)

Eilen oltiin omalla takapihalla ja kuvailin Kiiran ja Taikan pihaleikkejä auringossa. Ilmat on kyllä suosineet nyt pääsiäisen aikana <3

Leikkimistä takapihalla

Kiira ja Taika pihalla

Purutikkujen kulutus taloudessa on muuten kasvanut eksponentiaalisesti Taikan tulon jälkeen, aikaisemmin Kiiraa ei pahemmin jaksanut kiinnostaa mutta nyt pitää syödä omat ja mielellään vielä kaverinkin purutikut!

Kiira ja purutikku

Taika ja purutikku

Tutkielma väsyneestä pennusta

Uni 1

Uni 2

Uni 3

Uni 4

Ensimmäiset rokotukset ja vierailut

Torstaina saatiin Taikan paperit takaisin Kennelliitosta, juuri sopivasti ennen ensimmäistä eläinlääkärikäyntiä (ja kyllä niillä tosiaan oli alunperin ollut siinä nimessä ylimääräinen välilyönti, mutta korjasivat asian kun soitin sinne). Postissa tuli myös Ruotsista Rasbok 2013, kun lähetin Kiirankin tiedot sinne. Olipa tosi mukava katella tuttuja ja tuntemattomia tollereita sieltä, kirjasta löytyy yhteensä 454 ruotsinsukuisen tollerin kuvat ja tiedot. Kivasti oli Kiirankin sisaruksia siellä edustettuina :)

Torstaina meillä oli tosiaan Taikan eka rokotusreissu ja penskan paino 12-viikkoisena oli 7,7kg! Kiira on samanikäisenä painanut 6,1kg ja ollut 14 viikkoa painaessaan saman verran kuin Taika nyt. Kasvatan mammuttia… Eläinlääkärin kommentti oli että “tämäpä on eläväinen tapaus” – no ei kai :D Kiira sai samalla reissulla kennelyskärokotteen nenään! Näytti pelottavalta, mutta Kiira itse ei juurikaan asiaan edes reagoinut. Kaikki oli kunnossa ja vaikka oli kädet täynnä koiria niin ihan (suhteellisen) hyvin meni. Kahden viikon päästä meillä on sitten Taikan ensimmäinen pentukerhoiltama, että sitä odotellessa. Jostain syystä muuten näköjään eläinlääkärin lapuissa oli sama typo Taikan nimessä kuin Kennelliitossakin aluksi, mitä on tämä?! Pitää muistaa seuraavalla kerralla kysyä tuosta.

Otin Taikan mukaan myös Kiiran agilitytreeneihin torstai-iltana kun en viitsinyt tuon rokotuksen jälkeen jättää sitä yksin kotiin. Oli aivan onnessaan siellä kun oli niin paljon uusia ihmisiä ja koiria ja jee. Kiira oli myös ihan onnessaan kun pääsi taas Johannan kanssa radalle, itse parantelen edelleen tuota murtunutta jalkaani. Näytti kyllä tosi hyvältä meno, toivottavasti pääsen minäkin vielä treenaileen. En ole viitsinyt ilmoittaa Kiiraa nyt mihinkään kisoihinkaan kun ei vielä tiedä miten tässä toivutaan. Harmittaa kyllä, nyt pääsiäisen aikaan olis ollut useammat epiksetkin ja agilityseminaari johon ilmoittauduin sitten vaan kuunteluoppilaaksi taas.

Perjantaina käytiin Taikan kanssa ekaa kertaa mummulassa.

Taika ja Kiira mummulassa

Muuten meni hienosti, mutta loppuvaiheessa tarkkaavaisuus petti ja Taika pissasi matolle. Höh. Tyypit oli molemmat aika väsyneitä kaiken riekkumisen jälkeen.

Väsy yllätti

Tässä kuvassa muuten näkyy aika hyvin tuo Taikan silmien väri, sillä on nimittäin vihreät simmut :)

Green eyes

Hierontaa ja rekisteröintihommia

Kennelliitosta tupsahti 70 euron lasku tuontikoiran rekisteröintimaksua. Muuten ihan kiva mutta nimessä oli ylimääräinen välilyönti (“HUMMEL VIKSGÅRDENS MAJESTIC TAIKA”). Voihan huoh, pitää ilmeisesti soitella perään että ette kai te oo tosissanne nyt tämän kanssa.

Kiiran kanssa käytiin tänään toista kertaa hierojalla Akuutissa. Siellä on ollut nyt koirahierojaopiskelija jolle on päässyt ilmatteeksi, ihan mukava kokemus kaikenkaikkiaan. Kiiraa vähän jänskätti vieläkin, takapäätä ei kunnolla saatu rentoutettua tälläkään kertaa ja nyt vaikutti siltä että vasemman takajalan reisilihaksessa saattais olla jotain kipua kun sen käsittelyyn reagoi (ts. nosti päätään) vaikka kuulemma itse lihaksessa ei mitään poikkeavaa tuntunutkaan. Pitää nyt itse seurailla tilannetta ja venytellä kotioloissa, jos se siitä tokenis (ja näkeepä sitten että reagoiko ees mun käsittelyyn mitenkään). Totesin myös samalla reissulla että Kiira on laihtunut pennun tulon jälkeen yli puoli kiloa, painoi nyt enää 14,4kg :o Erittäin hyvä juttu tämä, sillä onkin ollut vähän ylimääräistä painoa jo pitemmän aikaa. Varasin myös torstaiksi penskalle ekan rokotusajan, hui kun aika on mennyt nopsaan!

Penskan kanssa ollaan tänään sylitelty moneen otteeseen, olin ihan tippa linssissä kun se nukahti illalla syliin sohvalla istuessani <3 Tähän saakka se ei kovin pitkiä aikoja ole sylissä viihtynyt vaan alkanut aina kitisemään ja rimpuilemaan pois, joten oli kyllä hyvinkin liikuttavaa nyt sitten :) Lisäksi Taika on aivan tohkeissaan kun sen kanssa harjoitellaan juttuja, ollaan treenailtu istumista ja maahanmenoa viime päivinä. Koin pienen piston omatunnossa kun luin mitä kaikkea Taikan siskot jo osaavat, joten aattelin että jospa tuota itsekin koittais jotain treenailla ettei se kasvais ihan pellossa :D

Kiira ja Taika pihalla

Pilkkimässä

Olipa rankka päivä koirille tänään, käytiin Jäälissä kavereitten kanssa pilkkimässä ja karvaiset kaverit pääsivät mukaan. Hankin Taikalle halvan talvimanttelin kun arvasin että siellä tulee kuitenkin kylmä pitemmän päälle, ja totesin että vaikka kuinka yritin mittailla niin ihan liian iso tuli sitten kuitenkin ostettua :P Ensi talvena sille pitää kuitenkin hommata kunnollinen ja oikeankokoinen takki, koska tuo jää sitten pieneksi, joten voihan höh. Vaan kylläpä tuo nyt asiansa ajoi paremman puutteessa.

Taika talvitakissa

Vähän jänskätti etukäteen miten Taika reagoi autokyytiin, kun ollaan sen kotiintulon jälkeen vaan möllötetty kotosalla eikä olla käyty missään ajelulla. Yllättävän hyvin sekin sitten kuitenkin meni, kun nakkasin ne vaan Kiiran kanssa samaan häkkiin auton perään, vähän alussa tuli vinkumista mutta rauhoittui aika nopeasti. Kiiralla on tosin ollut nyt käytössä vaan kankainen kevythäkki, joten jossain vaiheessa on varmaan vähän pakko hankkia joku kunnollinen kuljetushäkki kun tuo pentuhan syö ittensä ulos tuolta muuten. Variocagea olen jo pitkään miettinyt, mutta en ole vielä raaskinut pistää tilaukseen.

Pilkkireissulla riitti tosiaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita: pitkän päivän päätteeksi porukan saalis oli kokonaista yksi (1) kappale ahvenia, jonka Kiira törkeästi varasti samantien kun se oli nostettu ylös. Alkupaniikissa luulimme että siinä oli vielä koukkukin kiinni (aaaargh), mutta onneksi olimme väärässä. Itellä meinasi olla huumorintaju koetuksella kun yritin saada Kiiraa kiinni sen juostessa pitkin järveä, mutta sillä ainakin oli hauskaa :P

Kiira kalavarkaissa

Ennen lähtöä kasailin kamppeitani rantamökissä kun muut olivat koirien kanssa ulkona, Kiira oli kuulemma sillä välin meinannut lähteä joidenkin ohi hiihtäneiden ihmisten perään mutta oli tullut vikkelästi takaisin kuultuaan taikasanan NAKKI!! Kaverit pahoittelivat että olivat joutuneet improvisoimaan vaikka mitään nakkeja niillä ei ollutkaan, tuumasivat vaan että “oot tainnut käyttää sitä sanaa ennenkin” :D

Kiira ja Taika pilkillä

Kotiinpäästyä residenssissä oli sitten kaksi varsin väsynyttä koiraa, Taikakaan ei korvaansa lotkauttanut kun kävin Kiiran kanssa saunassa, vaan nukkui sillä aikaa tyytyväisenä olohuoneessa sohvan alla.

Väsynyt pilkkikaveri

Edistystä …tai sitten ei

Hahaa meninkin kehumaan miten rauhallisesti Taika yksinään kotona on odotellut jos ollaan Kiiran kanssa jossain, viime sunnuntaina oli kotona odottamassa yllätys kun Taika oli repinyt huoneensa oven edestä suoja-alustat osittain pois, pissannut lattialle ja vielä kaatanut vesikupin siihen kaiken komeuden päälle <3 Siinäpä sitten saikin jonkun tovin luututa lattiaa ja kuivatella lattian suojana olevaa vahakangasta… Ja yksi ilta oli nakannut tyhjän ruokakuppinsa koiranpetiin sillä aikaa kun oltiin Kiiran kanssa lenkillä. Liekö ollut tylsää vai protestoikohan se oikeasti tuota yksin jäämistään :|

Koin pienen ahaa-elämyksen ruoka-asian suhteen ja nyt ollaan syöty nappulat turvotettuna. Tuntuu muuten sekin auttavan tuohon ilmavaivaongelmaan. En tiedä miten en muka heti muistanut että Kiirakin söi penskana nappulansa turvotettuina, höh :( Vähensin myös ruokinta-aikoja neljästä kolmeen, kun ruoka-ajat tuntuivat aina venyvän niin myöhään että meni ihan höpöksi.

Olen nyt vihdoin ja viimein päässyt omaan huoneeseeni nukkumaan yöt, Taikakin on rauhoittunut aika nopeasti nukkumaan vaikka joutuukin nyt olemaan huoneessaan yksinään. Aluksi yritin jättää Kiiran sinne kaveriksi, mutta se oli asiasta niin kovasti eri mieltä että se oli pakko päästää pois sieltä. Vaikka naapurit ovatkin väittäneet ettei kiljunta kuulu seinän läpi, niin epäilen että kuuluu kuitenkin eikä minuakaan kauheena naurata aamuyöstä kuunnella mitään möykkää täällä :|

Painihommia

Ollaan tutusteltu kovaäänisiin kodinkoneisiin varsin onnistuneesti, hiustenkuivaaja oli aivan piece of nakki (pun intended) eikä imurikaan ollut niin iso mörkö kuin olin etukäteen arvellut. Kynsiäkin ollaan leikattu ja pantaan ja taluttimeen alettu totuttelemaan. Ensimmäiset pari viikkoa annoin Taikan juoksennella ulkona vapaana, mutta sitten sitä alkoi selvästi kiinnostaa vaeltelu vähän turhan kauas joten katsoin paremmaksi kaivaa hihnan esiin. Melkoista taiteilua tuo ulkona liikkuminen välillä varsinkin jos Kiirakin on mukana, mutta siltikin olen ollut ihan positiivisesti yllättynyt siitä miten kivasti penska osaa hihnassa olla. Tosin eiköhän me siltikin jouduta sitä oikeanlaista hihnakäyttäytymistä vielä treenaileen ja paljon :)

Kiira on kehittänyt erittäin ärsyttävän tavan haukkua nyt jostain syystä kaikille ja kaikelle, säikyttäen sitten Taikan siinä samalla. Ärrrrsyttävää. Varsinkin jos haukutaan omalta kotisohvalta ikkunan läpi pihan takana pyörätiellä liikkujia x( Loukkasin itse jalkani tuossa muutama viikko sitten, joten Kiiran lenkitykset ovat vähän kärsineet, en tiedä purkaako se tuolla haukkumisella turhautumistaan vai mitäkä.

Taikan paino tänään (n. 11-viikkoisena): 7 kg?!? Joo, taidetaan jatkossa vähän katella noita annoskokoja uusiksi :|

Kiira ja Taika pihalla