Pikkuriiviön viikonloppu

Eilinen oli pitkä päivä. Aamulla Kiira joutui taas kohtaamaan pelottavan imurin, astianpesukone sen sijaan ei enää aiheuttanut kummempia reaktioita. Imuroinnin ajan Kiira oli keittiössä pöydän alla nukkumassa (tai ainakin piilossa), ja pysyi kuitenkin yllättävän rauhallisena.

Iltapäivällä pakkasin Kiiran häkkeineen auton perään ja ajelin alkukotia visiitille. Uusi paikka ei pahemmin tuntunut pelottavan, pihalla piti kirmailla vähän liiankin kanssa, kun naapurin pihalle asti tuli juostua :( Ja koska ulkona tihuutti sadetta niin koko koiruus olikin sitten märkä ja lisäksi ihan multainen kun hyökki kukkapenkkeihin tonkimaan. Jee. Saipahan tutustua pesuhuoneeseenkin sitten samalla kertaa :P Alkukodin keittiössä vietettiin suurin osa ajasta, ja löytyipä tuholaiselle vähän järsittävääkin.


“Namnam hyviä aivoja”

Ja tottakai käytiin katsomassa Inka-kissaa. Kaksikon ensitapaaminen oli varsin mielenkiintoista seurattavaa :D Inka oli tuolilla nukkumassa kun menin Kiira sylissä samaan huoneeseen, ensin se ei ollut huomaavinaankaan meitä, mutta sitten alkoi muutaman silmäyksen jälkeen silmät suurenemaan. Ilme oli sellainen että ei kyllä itsellä pitänyt pokka, vaikutti niin pöyristyneeltä “MIKÄ_TUO_ON? MIKSI_SE_ON_TÄÄLLÄ? o_O” Kiira vaikutti lähinnä onnellisen tietämättömältä tilanteesta :D Inka lähti hy-vin hi-taas-ti tuoliltaan hiipimään karvat pörhöllään ja häntä pullonharjana, silmät lautasina, ja tuli metrin päähän urisemaan ja mouruamaan epäluuloisena.

Tovin päästä Inka käveli jäykin askelin kauemmas ja jäi kankeana tuijottamaan sohvan taakse nukkumaan mennyttä Kiiraa :) Hupaisaa. Myöhemmin se tuli keittiön oven taakse samoin elkein, kun Kiira oli keittiössä. Kauhean kiinnostuneelta vaikutti, vaikka pitikin isotella. Ei uskallettu päästää ottamaan vielä kovin läheistä kontaktia, kun Inka on niin äkäinen neiti ettei siitä tiedä mitä se tekee.

Illalla kotona oli taas riehujainen päällä, ja Kiira vetäisi vajaan possunkorvan kitusiinsa ennenkuin ehdin ottaa sen siltä pois. Olin melko järkyttynyt, kun taisi nielaista melko ison palasen, mutta Kiira ei ollut moksiskaan, haisteli vaan paikkoja että oliskos lisää? Tsiih. Ei tosiaan ollut tarkoitus antaa sen niin paljoa sitä syödä :( Huomasin myös ensimmäiset tuhotyöt keittiössä, yhdestä seinänurkasta oli järsitty tapettia irti. Ompa mukavaa, pääsee tapetoimaan ennenkuin täältä joskus muuttaa pois… Ja tietenkin ostamani karkoteaine ei toimi ihan yhtään x(

Tänään sunnuntaina punnitsin aamulla Kiiran painoksi noin 5kg, se on siis ehkä sittenkin kasvanut! :D Vaikea itse uskoa vaikka muut ovatkin niin väittäneet. Päivällä harjoiteltiin vähän taluttimessa oloa, vaikka Kiirasta olisi ollut kaikkein kivointa vaan purra talutinta :/ Ja kauhea kutka tuli mukamas pantaosasta kun piti niin paljon rapsuttaa. Imuroin tänään myös keittiön, ja Kiira oli asiasta aivan järkyttynyt, ei uskaltanut pitkään toviin tulla keittiöön ollenkaan tuon jälkeen. Piti juustolla houkutella ja näyttää ettei siellä ole mitään pelottavaa. Kiira sai myös kaapista uuden kaverin, jota oli mukava järsiä.

Illalla Kiira veti taas hirveät hepuliraivarit ja riehui ympäriinsä. Sohvalle yritti koko ajan, roikkui vaatteissa, puri varpaita, näykki pohkeita ja sormia ja ja ja … Kauhea läähätys oli lopulta päällä, sillä menee ihan överiksi koko homma :( Rauhoittuukohan tuo tuosta vielä joskus, toivon todellakin. Ei ole nimittäin helppoa tämä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Post Navigation