Huhhei kun ei ole jaksanut kirjoitella moneen päivään, jostain syystä ollut niin karmaiseva väsy. Viikko on kulunut aika rutiinilla jo, Kiira on jäänyt paljon helpommin yksin keittiöön, illalla rauhoittunut mukavasti nukkumaan ja nyt parina päivänä päivälläkin. Uskallan olla jopa varovaisen optimistinen tämän asian suhteen :) Huomattavaa on ollut myös se, että Kiira on mennyt päivällä pötköttämään petiinsä häkkiin kun olen ollut tekemässä lähtöä takaisin töihin! Tosin sitä on pitänyt odotella jokunen tovi, totesin että mieluummin hengailen keittiön ovenpielessä pari ylimääräistä minuuttia kuin kuuntelen sitä kiljuntaa mikä syntyy jos vain ryntään ovesta ulos.
Kiira on nyt tuntunut kasvavan melkein silmissä (tosin taidan kuvitella vaan), paino on noussut n. 100g päivässä. Tänään meni jo 6 kilon raja rikki! Tarkka paino oli 6,1kg. Tänään Kiiralla tuli myös 12 viikkoa täyteen, ja käytiin ottamassa ekat rokotukset Akuutissa. Kiira oli oikein reipas, eikä huomannut piikin pistoa ollenkaan, ja eläinlääkärikin sanoi että terveeltä ja sopusuhtaiselta vaikuttaa kaiken tuon karvan alla :D Ilmoitin meidät myös Akuutin pentukouluun kolmen viikon päästä, valitettavasti se eka kerta kahden viikon päästä oli jo täynnä. Vastaanottotäti päivitteli että miten on mahdollista että ollaan jo saatu Kennelliitostakin rekisteritodistukset takaisin :D Paperit tulivat tosiaan eilen postissa, huomasin jalostustietokannasta jo alkuviikosta että Kiira löytyy jo sieltä. Tuli aika jännä fiilis, että meidän pikkuinen on nyt sitten ihan virallisesti suomalainen <3
Maanantaina käytiin treffaamassa taas Leevi-enoa sekä viime viikonlopun uutta tuttavuutta Riimiä (ja Runoa), sekä tietysti Annaa, Pasia ja Pirkkoa. Kiira oli niiin riemuissaan! Leevi oli selvästi tuttu kaveri ja suorastaan Kiiran idoli, kun piti koko ajan juosta perässä :) Riimi oli myös oikein mukava uusi kaveri, jonka häntäkarvoja piti käydä vähän kiskomassa (ja leikkimässä tulella…) Kiiralla oli ihan omat peilileikit kehissä, juoksi isompien koirien perässä aina kun ne eivät nähneet ja heti kun joku tuli kohti, se syöksyi maihin. “Mittään en oo teheny! Oon ihan pieni ja vaaraton!” :D Toivottavasti ensi viikonloppuna päästään taas Leevi-enon kanssa kirmailemaan metsään.
Kiira sai myös ensimmäiset hirvenluunsa! Vähän kyllä arvottiin että apuva uskaltaako sille antaa, mutta keiteltiin luita jokunen tovi ja irroteltiin niistä sen verran lihoja kuin niistä irtosi, ja annettiin sitten Kiiralle kokeeksi. Ja eihän tuo olis siitä malttanut millään luopua! :D Rupesi murisemaan aluksi, mutta lopulta kuitenkin rauhoittui. Ihan onnessaan kuitenkin on luuta kannellut mukanaan ja varsin tyytyväisenä sitä jyystänyt (ja jättänyt käsien puremisen ja muun riekkumisen vähän vähemmälle, hurraa!).
Kovin kauaa ei kyllä ole kerralla annettu luuta pitää, vaan korjattu talteen ja annettu seuraavana iltana uudestaan. Ensimmäisenä päivänä Kiiralla oli maha vähän löysällä, mutta eipä tuossa onneksi paljoa sitä lihaa ollut. Enää ei ole yhtään, varsin hyvin on kaluttu puhtaaksi :)
Ollaan harjoiteltu nyt lisää vierelle tuloa, luvan pyytämistä ja odottamista sekä uutena vähäsen maahanmenoa ja luopumista. Odottaminen alkaa jo rauhallisessa ympäristössä sujua :) Eli kotipihalla, muissa ympäristöissä on vielä aikalailla hakusessa. Istuminenkin menee välillä kankulla keikkumiseksi, en olisi arvannut miten koomisen näköistä se voi olla kun koiranpentu istuu kankullaan ja heiluttelee takajalkojaan :D Hoh. Koittanut nyt kiinnittää siihen istuma-asentoon vähän enemmän huomiota, tosin entiiä oonko pilannut jo koko homman ;)
Mutta onko väliä, kun toinen on näin suloinen!! <3
